Kala sovittu kulta
Alpo Jaakola 4.11.1989
Marja Nainen ja Sienet ei ehkä ole maan Suola,
mutta sen sokeri,
joka on pohjalla – auttaen lapsiaan eri tavoin
nuorimman ollessa 23 v., ruokkien heitä –
heittää vaatteet päälle, huoltaen heidän liikenteensä,
ollen heille Leelian noja ja tuoli.
En kiellä ettenkö olisi tuoliin päässyt minäkin
Ruokaa on tullut ja ollut.
Jos olen ollut hyväkäs
Kahvit sänkyyn siihen kuuluvine puolipäivä Yöhoitoineen,
kuulu pitokokkina.
Vuosia sairastaessani vienyt sairaaloihin mukana ollen Öisin,
saanut luvan, sen itse hankkien, valvonut kanssani,
Autolla vienyt, kun vielä kuljin, tehnyt puutarhatöitä,
kantanut 150 kg ison veistoksen, kun selkäni oli poikki,
kantajamiehen jo pullistuessa silmät, joissa oli mustuneet
(10 v nuoremman miehen), siivotessa 600 neliötä,
Pihan ja samalla ulkovajan,
On ollut itsensä mittainen
Sen levyinen siltä väliltä. Ja ylikin.
Jättää? Jos on pakko?
Tulee aina takaisin, kun on pakko,
Hymyilee, itkee ja nauraa, ei onneksi yhtä aikaa,
Muuten en häntä tunne, tuskin aikaa oppia
Koskaan Naista tuntemaan?
Tuiskuu, tuulee ja lämmittää.
Tiskaa niskani, hiukseni pesten,
Opettaa minulle käytöstapoja, siinä onnistumatta
Käytös huono edelleen 9.
Köyttää? Käyttää? Palvoo?
Mustasukkainen tarvittaessa
Syksyllä myöhään ilman sukkia, ohuet nilkat
Kätevät pikku Kädet, tekee mistä vaan, mitä vaan,
Väsymätön vannoutumaton ihailijani,
Vie tarvittaessa ulos, päästää aina sisälle
Siellä on hyvä olla
– on kahvia kuppeja ja riisit
yli sata maustetta ja ei liian siistiä
Tietää mistä pidän, mistä en
Yhteiset anti ja sympatiat,
Erottelee 4 tuuman naulat 3 tuumaisiin,
Ei sekoita, tuo vasaran ja kirveen
Löytäen sahan missä sitä ei ollutkaan
Tuntee sienet ja espanjan,
suomentaa ruotsista ruuat syötäviksi
suree nyt kadonnutta koiraamme,
sen kuolemaa, sen silmiä.
Kestää raivoni, joskus aiheeton, yleensä tarpeeton.
Koska en ole hellä, en sivistynyt, käytin kyllä joskus solmiota,
Kunnes vieras nainen yritti hirttää minut,
se käy helposti
rusettia en käytä, ei sovi kissoille eikä minulle
– silti Marja ymmärtää autonomisen hulluuteni.
Entä Terttu? Edustaa, asuu luonani ja minut.